Viljon ei tarvitse sairastaa yksin päätti Vihtori. Herra koira on ollut viimeiset pari viikkoa korvia kapsiva ja viime päivät aivasteleva ja yskivä. Eilen päätin, että koska olo ei parane vaan pahenee, on aika visiteerata meidän luottoeläinlääkiasemalla. Ja löytyihän niitä sairauksia. Ensin tutkittiin korvat, joissa todettiin korvatulehdus. Aivastelun, yskinnän ja lievän nuhan syyksi epäillään nenäpunkkia. Ja jotta koira olisi kokonaisvaltaisesti kipeä, olivat myös anaalirauhaset tulehtuneet. No voihan pojat! Korvat ja tuon nenäpunkin oireet tunnistan Googletuksen kautta saamien artikkeleiden perusteella, mutta anaalirauhastentulehdusta en kyllä osannut odottaa. Näkyviä oireita ei kertakaikkiaan ole ollut. Pääasia kuitenkin on, että Vihtori on nyt lääkekuureilla ja kahden viikon päästä käydään uudestaan tarkistuttamassa korvat ja minun puolesta koko mies. Otamme koko porukka vähän loivemmin tulevat päivät.
Äsh, voihan Vihtori!! Pikaista paranemista!
No kiitos, tosin paranemista vastustetaan sylkäisemällä jo Zorron ja minun niellyksi luulema tabletti lattialle. Nyt olemme vahtivina silminä koko ruokailun ajan.
Vanha sanonta “Urheilija ei tervettä päivää näe” voisi miusta muuntua muotoon “Eläimen omistava ei eläintään terveenä näe”. Jotenkin siltä on viime aikoina tuntunut.
Eli liikuntaa ja eläinlääkärissä käyntejä… Sitä se on koirallisen elämä… Paranemista nahkarotsimiehelle! t. Annukka ja sen karvaiset kaverit
Voihan Nahkarotsit! Meiltä tsemppihali myös! <3 ja jos yhtään helpottaa niin voipi olla että täälläkin päässä päästään lääkäriin. Meillä kun Luru on kovin apea, oksentanut nyt muutaman kerran, ei syönyt edes mummon lihakastiketta eikä ottanut piimää. Siitä tietää että Lurulla ei ole nyt todellakaan hyvä olo, on meinaan yleensä aika perso herkuille
Pikaista paranemista cherra Vihtorille.
Pari vkkoa sitten Musti tapasi lepolan koirapuistossa lajinsa edeustajaan-4 kk ikäisen tytön nimellä Elksa:), Musti ei vaan ollut kovin innostunut ja kiinnostunut leikkiin sen kanssa, koska se on niin pieni:), Mustin isäntä ja emäntä taas ihailivat siitä pentua pitkään:)
Vihtori kiittää kaikista tsemppareista, Nahkarotsimiehen korvat ja olo ovat jo kovasti paremmat. Toki kävelemme jonossa pitkin takkahuonetta, kun emäntä nappaa korvienpuhdistusnesteen käsiin. Ikävä emäntä! Ja Lurjakkeelle – toivottavasti olo paranee, toivottaa koko meidän jengi