Vihtori ilmoittautui eilen Lappeenrannan pääsiäisnäyttelyyn. Olisi ilmoittautunut jo maananataina, mutta kun…. kävi ilmi, että rokotukset eivät ole kunnossa. Toden totta, onneksi edes lähdin selaamaan Vihtorin rokotuskirjaa tarkistaessani tietoja ilmoittautumista varten virallisista papereista. Ensin en ollut uskoa silmiäni, Rabies oli mennyt vanhaksi viime kesä. Kyllä, viime kesänä. Kun muka olin toipunut tästä tiedosta, soitin naisenlogiikalla hätäpuhelun Vihtorin kasvattajalle, että mitkä ovat rokotteiden voimassaoloajat. Niin kuin se olisi muuttanut rokotuskortin tietoja. Luottoystävänä Annukka lupasi tarkistaa asian koiralenkiltä kotiuduttuaan ja palata. Ei siinä kohdassa tullut itselle mieleen katsoa netistä. Mutta kuten sanonta kuuluu, aika parantaa haavat ja ihminen toipuu ja pystyy jopa toimimaan loogisesti. Tilasin eilen heti aamun koittaessa lääkärin ja sainkin ajan samalla illalle.
Zorro lähti samaan reissuun, sillä myös tämän herran Rabies oli vanhentunut. Ja koska toisetkin rokotukset olivat menossa vanhoiksi ensi kesänä, vahvistutin ne jo nyt.
Eläinlääkärillä käynti sujui herrojen kanssa hyvin. Mitä nyt olisi hieman naurattanut Sir Zorro. Mies kohteliaasti tarjosi Vihtorille ensimmäisen vuoron piikille. Toinen viime viikkojen eläinlääkärivierailuihin tottuneena oli heti valmis. Vaan kun Vihtori oli piikitetty, Zorro oli sitä mieltä, että kiitti ja heippa, hyvin hoidit Vihtoria. Kun käsky kävi pöydälle, oli Zorro vieläkin sitä mieltä, että minun rooli oli kyllä kirjoitettu henkisen tuen rooliksi, ei uhrin. Tällä kertaa ei selittely auttanut, joten piikkipöydän kautta kulki myös Zorron tie. Nyt siis rokotukset kunnossa seuraavat kolme vuotta.
Asiasta avaruuteen, täytyy oikein täällä blogissa mainita, että olipa ilo tulla liikennevaloissa vastakkain tumman saksanpaimenkoiran ja sen omistajan kanssa. Pitkästä aikaan todella hyvin koulutettu koira. Tälläisiä lisää!
